iPad -taulutietokoneet menivät Topi Laamaselle Vantaalle ja Riitta Pihlajalle Lappeenrantaan. 100 euron lahjakortit voittivat Elisa Ritola Helsingistä, Tuulia Heinonen Turusta ja Iines Korhonen Helsingistä.

Lisäksi olemme arponeet vastaajien kesken pienempiä palkintoja kuten Inforin kirjalahjoja.

Onnea kaikille voittajille! Toivottavasti osallistutte T-Median tutkimuksiin myös vuonna 2012. 

Kiitokset hyvin sujuneesta vuodesta ja kaikkea hyvää vuodelle 2012.  

Tänä jouluna T-Media tukee Naisten Pankkia. 

Terveisin T-Median tontut: Harri, Päivi, Riku, Mikael, Hanna, Outi, Maria, Paula, Petra, Päivi, Riikka  ja Tommi. 

Mikä nuoria sitten turhauttaa? Nuorten puheista ja tutkimustuloksistamme päätellen närkästystä aiheuttavat mm. alentuva suhtautuminen ja osaamisen aliarvioiminen. Myös välinpitämätön suhtautuminen nuoriin työnhakijoihin ihmetyttää, kun esimerkiksi kesätyöhakemuksiin ei viitsitä vastata. Työnantajien olisi tärkeää ymmärtää, että kaikki toiminta ja viestintä nuorten suuntaan ei ainoastaan muokkaa kuvaa kyseisestä työnantajasta, vaan pahimmassa tapauksessa koko toimialasta tai jopa työelämästä kokonaisuudessaan.

Esimiehen huonolla asenteella nuorta kesätyöntekijää kohtaan voi olla kauaskantoisia seurauksia myös tulevaisuuden työntekijöitä rekrytoitaessa. Nuoret ovat aktiivisia sosiaalisen median käyttäjiä ja huonot kokemukset leviävät kulovalkean tavoin myös muiden nuorten, ja usein myös vähän vanhempien työnhakijoiden keskuuteen. TNS-konsernin tuore Digital life -tutkimus (Tekniikka & talous 8.12.2011) kertoo, että jopa yksi kielteinen some-viesti yrityksen tuotteesta tai palvelusta voi vaikuttaa kuluttajan ostopäätökseen. Miksei ajatusta voisi soveltaa myös työnhakuun? Jos potentiaalinen työnhakija on tilanteessa, jossa hän voi valita kahden työnantajan väliltä, hän todennäköisesti valitsee sen, josta ei ole kuullut pahaa sanottavaa.

Haluaisimmekin muistuttaa kaikkia nuorten kanssa tekemisissä olevia työelämän edustajia, että me luomme omalla toiminnallamme ja toimimattomuudellamme kuvaa siitä työelämästä, johon nuoret ovat astumassa. Kukaan ei ansaitse epäkorrektia kohtelua työpaikalla, varsinkaan nuoret, jotka ottavat ensi askeliaan työelämässä. 

Paula Koivukangas
Maria Vesanen
Kirjoittajat työskentelevät tutkijoina T-Mediassa

Olemme T-Mediassa tutkineet nuorten käsityksiä talouden hallintaan liittyvistä teemoista yhdessä Taloudellisen tiedotustoimiston sekä Suomen lukiolaisten liiton kanssa. Tulokset osoittavat, että nuoret eivät koe saavansa riittävästi tietoa opintojensa aikana sen paremmin oman talouden hallintaan kuin kansantalouteenkaan liittyvistä asioista. Erityisesti käytännön tietoa kaivattaisiin lisää.

Koulujen talousopetus näyttäisi korostuvan erityisesti niiden opiskelijoiden kohdalla, jotka tulevat perheistä, joiden taloudellinen tilanne on heikko. Tuloksistamme on selvästi havaittavissa yhteiskunnallisen eriarvoistumisen siirtyminen sukupolvelta toiselle: vanhempien taloudellinen tilanne heijastuu sekä konkreettisesti nuorten taloudelliseen tilanteeseen, että heidän talouteen liittyviin asenteisiinsa. Hyvin toimeentulevien vanhempien lapsilla on harvemmin opintolainaa, heillä on enemmän säästöjä ja he keskustelevat rahankäytöstä ja talousasioista muita aktiivisemmin. Tämän lisäksi heidän luottamuksensa sekä omaan että Suomen taloudelliseen tulevaisuuteen on muita parempi.

Polarisoituminen näkyy myös tutkittaessa asenteita pikavippejä kohtaan. Nuoret suhtautuvat pikavippeihin pääasiassa erittäin kielteisesti ja vippejä ottaneita nuoria on yleisesti ottaen hyvin vähän. Tulokset kuitenkin kyseenalaistavat sen käsityksen, että ne nuoret, jotka pikavippejä ottavat, käyttäisivät niitä vastuuttomasti vain esimerkiksi juhlimiseen tai pelaamiseen. Pikavippien ottajat ovat lähes poikkeuksetta ottaneet lainansa todelliseen tarpeeseen, kuten laskujen maksamiseen tai ruokaan. Vaikka vipin ottajat usein ymmärtävätkin lainan kovan hinnan, se on usein ollut heidän ainoa keinonsa selvitä tiukasta taloudellisesta tilanteesta.

Vaikka tutkimustulokset ovat osittain hieman ikävääkin luettavaa, tulee esille myös myönteisiä asioista. Yleisesti ottaen nuorilla vaikuttaa olevan hyvin vastuullinen asenne oman taloutensa hallintaan liittyviin kysymyksiin. Koska nuorten perhetaustoihin ei voida vaikuttaa, on sekä koulutusinstituutioilla että yhteiskunnalla laajemminkin velvollisuus pyrkiä luomaan kaikille nuorille tasaveroiset mahdollisuudet menestyä taloudellisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. taloustietojen ja -taitojen tarjoamista. Myös tsemppaava asenne ja tulevaisuudenuskon luonti on tärkeää. Kun osa nuorista saa kotoaan hyvin pessimistiset eväät talouteen liittyviin asioihin, on kouluissa hyvä tarjota asiaan positiivisia näkökulmia.

Taloudellinen tiedotustoimisto toimii asian hyväksi ja on ottanut vuoden 2011 Nuorisofoorumin teemaksi talouden. Nuorisofoorumi, jossa myös ”Tykkää taloudesta” –tutkimuksen tulokset julkaistiin, järjestettiin Studia-messujen yhteydessä 30.11. Tavoitteena on, että tutkimustulokset kirvoittaisivat keskustelua nuorten talousasioista niin nuorten kuin vähän vanhempienkin keskuudessa.

Lue lisää nuorisofoorumista: https://www.facebook.com/Nuorisofoorumi

Maria Vesanen
Kirjoittaja toimii tutkijana T-Mediassa.

“Usein puhutaan siitä, että nuoret näkevät työelämän negatiivisessa valossa, vieroksuvat työntekoa ja pelkäävät uupuvansa”, toteaa Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Valtteri Aine. “Tämänkaltaiset väitteet eivät kuitenkaan pidä paikkaansa. Lukiolaiset suhtautuvat työelämään positiivisesti ja kokevat asioiden olevan työelämässä hyvin.”

Lukiolaiset suhtautuvat varsin optimistisesti omiin tulevaisuuden näkymiinsä. Yli puolet uskoo menestyvänsä työelämässä suunnilleen yhtä hyvin kuin omat vanhempansa, ja noin kolmannes uskoo menestyvänsä vanhempiaan paremmin. Lukiolaiset arvioivat, että hyvä koulutus ja kyvyt sekä oikea asenne määrittävät eniten työelämässä menestymistä.

Yrittäjyys kiinnostaa lukiolaisia. Suurin osa lukiolaisista harkitsee yrittäjäksi ryhtymistä yhtenä uravaihtoehtona, vain joka viides ei missään olosuhteissa lähtisi yrittäjäksi. Myös lukio voisi antaa enemmän eväitä yrittäjyyteen: lukiolaisista 68 % haluaisi lisätä yrittäjyyskasvatusta lukiossa. 

”Lukiolaiset näkevät selvän tarpeen vapaaehtoisille, paikallisten yrittäjien kanssa järjestetyille yrittäjyyskursseille. Lukioiden ja paikallisen elinkeinoelämän on kyettävä vastaamaan tähän kysyntään. Myös  työntekijän oikeuksiin ja velvollisuuksiin, työnhakuun sekä oman talouden hallintaan liittyville tiedoille on tilausta. Näihin on syytä paneutua lukion tuntijakoa ja opetussuunnitelman perusteita uudistettaessa”, vaatii Aine.

Maailmantalouden myllerryksistä huolimatta 81 % lukiolaisista näkee oman taloudellisen tulevaisuutensa kohtalaisen tai erittäin hyvänä. Myös oma taloudenhoito on varsin kypsää. Reilusti yli puolet (78 %) ilmoittaa käyttävänsä rahaa enintään 100 euroa kuussa. Säästämistä tulevaisuuden varalle pitää tärkeänä neljä viidestä, ja liki puolet ilmoittaa omaavansa säästöjä yli 1 000 euron edestä. Lainaa lukiolaisista on vain 3 prosentilla. Pikavippeihin lukiolaiset suhtautuvat erittäin kriittisesti.

Syksyllä 2011 toteutettuun tutkimukseen vastasi noin 3 500 lukiolaista ympäri Suomen, joten se on yksi kattavimmista tämän aihealueen tutkimuksista. Tutkimuksen talousosuus tehtiin yhteistyössä Taloudellisen tiedotustoimiston kanssa. 

Tiedot selviävät Taloudellisen tiedotustoimiston Tykkää taloudesta! -tutkimuksesta, joka selvitti nuorten taloudellisen tietämyksen tasoa ja suhtautumista taloudelliseen tulevaisuuteen. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Suomen Lukiolaisten Liiton kanssa syys- ja lokakuussa 2011 ja siihen osallistui 5103 iältään 15–30-vuotiasta nuorta. Tutkimuksen toteutti T-Media Oy.

Moni nuori kokee, että talouteen liittyviä asioita käsitellään koulussa puutteellisesti. Nuoret kaipaavat erityisesti käytännön tietoa oman talouden hallintaan liittyvistä asioista, kuten lainoista ja verotuksesta sekä talouden turvaamisesta opiskeluaikana.

”Talousasioista on viestittävä nuorille nykyistä enemmän ja heidän omalla kielellään. Nuoret eivät saa kotoaan riittäviä eväitä talouden hallintaan, minkä vuoksi oppilaitosten tulisi kyetä tarjoamaan hyvät perustiedot sekä omaan talouteen että kansantalouteen liittyvistä asioista”, sanoo Taloudellisen tiedotustoimiston johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen.

Tutkimuksen mukaan vanhempien taloudellisella tilanteella on vaikutus sekä nuorten taloudelliseen tilanteeseen että heidän talouteen liittyviin asenteisiinsa. Hyvin toimeentulevien vanhempien lapsilla on selvästi optimistisempi näkemys Suomen taloudellisesta tulevaisuudesta kuin heikosti toimeentulevien vanhempien lapsilla.

Taloudellinen tiedotustoimisto järjestää tutkimuksen pohjalta Nuorisofoorumin Helsingin Messukeskuksessa Studia-messujen yhteydessä 30.11.2011 klo 12.30–15.30. Nuorisofoorumi kokoaa nuoret sekä finanssialan ja elinkeinoelämän asiantuntijat yhteen keskustelemaan taloudesta.

Lisätietoja:

Johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen, Taloudellinen tiedotustoimisto, p. 040 545 2198, liisa.tenhunen-ruotsalainen(a)tat.fi
Tiedottaja Katja Laurén, Taloudellinen tiedotustoimisto, p. 040 533 7522, katja.lauren(a)tat.fi
Johtava tutkija Mikael Thuneberg, T-Media Oy, mikael.thuneberg@t-media.fi

Tykkää taloudesta -julkaisu.

Naistenlehdissä kaupitellaan naisille suunnattuja teknisiä vempaimia; silaus pinkkiä väriä ja bling-blingiä, ja hyvältä näyttää. Olen itsekin sortunut ostamaan moisia ihanuuksia. Mutta miten on käyttäjäkokemuksen laita? Usein tuntuu, että alkuaan miesten suunnittelema laite on yritetty muuntaa naisille suunnatuksi hittituotteeksi vain lisäämällä kulloinkin muodissa olevaa pinnoitetta. Emme me naiset kyllä niin yksinkertaisia ole. Vaadimme, että tuotekehittelyssä otetaan meidän todelliset tarpeemme huomioon. Ja kuka ne paremmin tietäisi kuin toinen nainen?

Naisten rekrytoiminen tekniikan alalle on selkeä bisnespäätös. Ei ole sattumaa, että Applen iPhone löytyy yhä useamman amerikkalaisen kotirouvan hyppysistä. Apple on panostanut naisten rekrytointiin, ja onnistunut siinä, kuten myös Google. Monelle muulle tekniikan alan huippufirmalle naisten rekrytointi on todella vaikeaa. Ei ole edes itsestään selvää, että alalta valmistuvat naiset päätyvät tekniikan alan yrityksiin. Mikä mättää?

Tekniikkaa suomalaisissa korkeakouluissa opiskelevista naisista neljännes (25 prosenttia) on urasuuntautuneita. Nämä naiset haluavat kansainvälisen ja menestyksekkään uran. He ovat valmiita panostamaan uralla etenemiseen. He tähtäävät pomoiksi. Puutteellinen kunnianhimo ei siis ole se syy, miksi naisia ei tulevaisuudessa nähtäisi tekniikan alan johtotehtävissä. Naisten silmiinpistävä poissaolo tekniikan yritysten ylimmässä johdossa kuitenkin kiinnittää nuorten naisten huomion. Herää epäilys, lyökö näissä firmoissa päänsä lasikattoon? Nekin harvat naiset, jotka tekniikan yritysten hallituksissa ja johtoryhmissä vaikuttavat, painottavat usein kilvan julkisuudessa, että he ovat johtajia, eivät naisjohtajia. Haloo! Nuoret naiset tarvitsevat esikuvia ja vertaistukea. Inhimillisiä roolimalleja, jotka kertovat omalla urallaan kohtaamistaan haasteista ja jakavat onnistumisen kokemuksiaan. Naisia, jotka inspiroivat.

Yli neljännes (27 prosenttia) tekniikkaa korkeakouluissa opiskelevista suomalaisnaisista on puolestaan eettisiä. Nämä nuoret naiset haluavat työn, jolla on merkitystä. Työn, jonka kautta voivat vaikuttaa ja muuttaa maailmaa. Miksi tekniikan alan yritykset eivät kuitenkaan välttämättä kiinnosta näitä eettisiä nuoria naisia? Teknologialla on suuri rooli jokapäiväisessä elämässämme ja tulevaisuuden haasteiden ratkaisijana. Luulisi tekniikan alan yritysten olevan heille ykkösvalinta. Väitänkin, että monet tekniikan alan yritykset ovat epäonnistuneet viestinnässään. Asiakkaille osataan kertoa, kuinka firman tuotteet ja palvelut vaikuttavat asiakkaan liiketoimintaan. Yrityksen rekrytointisivuilta ei kuitenkaan selviä, miten ja mihin itse työllä voi vaikuttaa. Valtio osaa tämän; se on myös tekniikkaa korkeakouluissa opiskelevien naisten ykköstyönantaja.

Työn ja perheen yhteensovittaminen on aina haaste. Meistä kukaan ei halua päätyä hermoheikoksi Kate Reddyksi, täydellä teholla yötä päivää -naiseksi. Nämä asiat aiheuttavat huolta ja painetta nuorille naisille jo ennen työuran alkua, vaikka perhettä ei vielä olisikaan. Tekniikkaa korkeakouluissa opiskelevien naisten kohdalla korostuu käsitys, että perheen perustamista pitäisi lykätä, jotta voisi keskittyä työuraan. Entä ne, jotka eivät halua lykätä? Minkä työnantajan he silloin valitsevat? Löytyykö se tekniikan alalta?

Valtio on siis tekniikan alaa korkeakouluissa opiskelevien naisten suosikkityönantaja. Muut top 10 ranking-listan suosikkityönantajat ovat VTT, Fazer, Valio, Kemira, Helsingin kaupunki, Google, Fortum, Hartwall ja Pöyry. Onneksi niitä tekniikan alan työnantajiakin listalta löytyy!

Päivi Salminen-Kultanen

Kirjoittaja on T-Media Oy:n tutkimustoiminnan liiketoimintajohtaja. T-Media tuottaa tutkimustietoa naisten työelämäodotuksista vuosittain, sekä julkaisee TechWomen.fi saittia, joka kannustaa ja rohkaisee nuoria naisia tekniikan alan opiskeluiden ja töiden pariin sekä etenemään johtotehtäviin asti. T-Median Työnantajakuva 2011 tutkimukseen vastasi 4065 korkeakouluissa opiskelevaa naista.

TechWomen kannustaa ja rohkaisee nuoria naisia tekniikan alan opiskeluiden ja töiden pariin. TechWomen julkaistaan kerran vuodessa T-lehden välissä.

TechWomenia voi seurata myös Twitterissä: twitter.com/TechWomenFi 

Minä, työ ja ura -julkaisumme tarjoaa tuoreita ajatuksia muutoksesta ja tuo esille tutustumisen arvoisia uratarinoita! Klikkaamalla lehteä saat käyttöösi koko näytön lukutilan. Mukavia lukuhetkiä!

Painettu Minä, työ ja ura -julkaisu ilmestyi Helsingin Sanomien liitteenä 15.10.2011