19.8.2010
”Hyvä johtaja on kuin valmentaja: hänen yksi suuri tehtävänsä on innostaa, jotta tulosta tulee.” (Nainen, 19 v., yliopisto).
”HR-asioista ja tehtävämuutoksista ilmoitetaan vain e-maililla tyyliin ‘tästä eteenpäin hoidat näitä ja näitä töitä, ja asiasta ei keskustella’. Alaisille ei anneta vaikutusmahdollisuutta omaan työhönsä, vaan esimies vain sanelee kaiken. Lisäksi nuorten kykyihin ja taitoihin ei luoteta.” (Nainen, 28 v., yliopisto)
Suoraa puhetta nuorten suusta. Taloudellisen tiedotustoimiston ja T-Median tuoreessa Nuoret ja johtaminen -tutkimuksessa yli 3 000 lukiolaista, ammattiopisto-, yliopisto- tai ammattikorkeakouluopiskelijaa sekä työuransa alkuvaiheessa olevaa nuorta paljastaa, millainen on ihannepomo.
Vastaajat antavat myös omakohtaista palautetta siitä, millaisiin reaalimaailman esimiehiin he ovat törmänneet kesätöissä, harjoittelujaksoilla ja työuran alkutaipaleella. Tuloksista voi nopeasti päätellä, että jokin mättää.
Kesän aikana lööpeistä on saatu lukea nuorten karuista kesätyökokemuksista: ylitöitä ilman korvausta, pitkiä päiviä ilman taukoja alle minimipalkalla, ongelmia palkanmaksussa. Tänä nuorisotyöttömyyden aikana hyväksikäyttäjiä on liikkeellä tavallista enemmän. Isojen, tunnettujen yritysten kohdalla lakiin kirjatut työnantajan velvoitteet toki toteutuvat useimmiten moitteettomasti, mutta työnantajamielikuvaa ajatellen tämä ei riitä.
Tutkimuksestamme käy ilmi, että korkeaa palkkatasoa pitää tärkeänä työhön liittyvänä seikkana 55 prosenttia nuorista, mutta vielä suurempi enemmistö, 79 prosenttia, arvostaa hyvää esimiestä.
Käsitteet kuten ”johtaminen”, ”johtamiskäytännöt” ja ”johtamisen prosessit” kuulostavat nuorten näkökulmasta vähän turhan hienoilta ja mahtipontisilta, kuin suoraan Donald Trumpin board roomista. Käyttökelpoisempaa onkin puhua lähipomon työskentelytavasta ja asenteesta: nuorten kohtaamisesta, arvostamisesta ja kannustamisesta sekä palautteen antamisesta.
Tähän kaikkeen tarvitaan aikaa ja kärsivällisyyttä, ei pelkkää suorittamista. Nuoret puhkuvat intoa kehittyä alansa ammattilaisiksi, mutta ovat toisaalta vielä epävarmoja osaamisestaan ja etsivät omaa polkuaan. Esimiehellä on vastuullinen tehtävä pitää nuoren intoa yllä ja tukea tätä oman potentiaalin löytämisessä ja hyödyntämisessä. Perusedellytys tietysti on, että esimies itse on innostunut työstään.
Johtoryhmälle ei myöskään olisi pahitteeksi pyrkiä kesätyöntekijöiden pakeille. Yritysmaailmassa tulee olla utelias ja kiinnostunut ihmisistä, asioista ja ilmiöistä – tätä business-koulutuksissa ja -kirjoissa teroitetaan. Kesäaikaan strategiatyössä tarvittavia tuoreita ajatuksia ja näkökulmia olisi kesätyöläisten myötä saatavilla ihan omasta takaa.
Ylemmän johdon kiinnostus nuoria kesätyöntekijöitä kohtaan voisi myös olla se piste i:n päälle, joka edistäisi organisaation hyvän maineen leviämistä sosiaalisessa mediassa.
Päivi Salminen-Kultanen
Kirjoittaja on T-media Oy:n tutkimustoiminnan liiketoimintavastaava.